Blogi Velmu Rölli Unto Muut koirat Santtu † Sini † Ruudun takana Kalenteri

Epätietoisuutta ja treenimasennusta

7.12.2014
Perjantaina suuntasimme Oton kanssa kohti Helsinkiä, vaan emme millekään huviretkelle. Meillä oli varattuna aika erikoislääkärille, joka ultrasi Oton maksan. Shunttisuonia Otolta ei löytynyt, mutta maksan sisällä olevat porttilaskimot olivat eläinlääkärin mielestä vajaakehittyneet. Matka tästä eteenpäin jatkuu kuukauden päästä verikokeisiin, joissa otetaan laajasti erilaisia maksa-arvoja ja mikäli niissä edelleen näkyy jotakin, on vuorossa koepalan ottaminen maksasta. Varsinaisia vastauksia ei siis Oton tilanteeseen vielä saatu, mutta ainakin jotakin saatiin suljettua pois. Tämän eläinlääkärin mielestä Oton sappihappoarvot eivät edes viitanneet shunttiin, sillä Otolla on jo lepoarvo huomattavasti koholla, eikä se kohoa niin paljon syömisestä. Shunttipotilailla kuulemma ennen syöntiä otettava arvo voi hyvinkin olla normaali, mutta syönnin jälkeen otettava arvo kohoaa huomattavasti. Toivottavasti kuitenkin pian saisimme jotain vastauksia sen suhteen, miksi maksa ei toimi, kuten sen pitäisi.


Sitten pienen valkoisen snautserieläimen kuulumisiin... Omistaja jälleen kerran repii hiuksiaan ja miettii, missä meni vikaan, kun täsmällisesti nollasimme eilen edeltävän kokeen kymppiliikkeet ja edeltävän kokeen nollatusta liikkeestä saimme kympin... Kehittäähän tämä tietyllä tavalla huumorintajua kaiken ollessa niin surkuhupaisaa. Olimme eilen siis tokokokeessa Lohjalla ja tuomarina toimi Harri Laisi. Onneksi tuomari sentään oli leppoisa ja toivotti meidät tervetulleeksi seuraavaan kokeeseen, sillä nämä snautserieläimet kuulemma tiedetään. Oli toivonut, että eilen olisi ollut meidän onnistumispäivämme. Sitä samaa minä olisin toivonut, kun paikkamakuut meinaavat viedä järjen (kuten tällä hetkellä koirankin aivotusten ymmärtäminen), vaikka muuten kokeisiin haluaisinkin. 

Paikalla makaaminen 10 - Ei tästä kai mitään mainittavaa. Ei ollut kuulemma kertaakaan edes vilkuillut vieressä olijoita, pätevä pieni Santeri!
Seuraaminen taluttimetta 7,5 - Vire kadoksissa, väljä, laahusti, kamalaa
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 - Tämä tehtiin ensimmäisenä ja vire oli vielä kondiksessa
Luoksetulo 0 - Ei lähtenyt ensimmäisellä käskyllä, eikä toisellakaan. Kolmannella käskyllä liikkui askeleen ja pysähtyi, neljännellä käskyllä laahusti puoliväliin ja pysähtyi itse. Viidennellä käskyllä sain itse pysäytettyä. Viime aikoina olemme tehneet vain läpijuoksuja eli mistä näin voimakas ennakointi? 
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 - Nätisti maahan, tämäkin viime kokeessa kymppi... 
Noutaminen 9 - Tämäkin ruma (hidas), en kotioloissa olisi kelpuuttanut. 
Kauko-ohjaus 0 - Ei noussut ensimmäisellä käskyllä, eikä toisellakaan ja yllätys, pieni snautseri on aiemmin tehnyt kaikki vaihdot varsin pätevästi. 
Estehyppy 10 - Sentään jokin osa sujui ja tässä Santtu liikkuikin ihan näppärästi esteen yli. Tämänhän nollasimme viime kerralla. 
Kokonaisvaikutus 8
Yhteensä 111p., AVO3


Toivon menettäminenkin alkaa olemaan näkyvissä, sillä yksi virheellinen suoritus kokeessa riittää näköjään siirtämään kaiken kotiinkin - miten se näin voi mennä? Ilokseni totesin nimittäin kotona, että Santtu ei lähde enää odottamasta luoksetulokäskyllä, ei ollenkaan. Asia, jota koira on tehnyt pennusta lähtien, on palasina yhden kokeen jälkeen! Jättävien erottelussa ei ole ollut enää pitkiin aikoihin ongelmia, mutta nyt jos nekin muodostuvat kerrasta ongelmaksi, ei huumorintajuni enää riitä, vaikka tällä hetkellä eilinen koe kannustaakin suorastaan raivokkaasti treenaamaan. Noudon hidas palautuskin alkoi nimittäin sen jälkeen, kun olimme kokeessa, jossa koira palautti kerran kapulan hitaasti - sitä aiemmin se oli juossut täysiä kapulan luokse ja täysiä takaisin. Ehkä tästä suosta vielä noustaan, mutta olisihan se liikaa vaadittu, jos kaikki sujuisi kuten tanssi. Ymmärrän sen, että kokeissa voi epäonnistua, mutta siihen käsityskykyni ei enää riitä, miten yksi huono suoritus kokeessa rikkoo kaiken sen liikkeen eteen aiemmin tehdyn. 

2 kommenttia:

  1. Voi, kun Otto saisi edes jotain teidän elämäänne helpottavia uutisia!
    Santtu ja TOKO: snautseri on snautseri ja yllättää aina. Miten päin milloinkin. Siksi se sopiikin harrastuskoiraksi vain tooosi huumorintajuisille, se rakas rontti. Sehverit ja pelkkarit sopii tosikoille. Kaivelehan se huumorintajusi pintaan taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, toivotaan. En sitten tiedä, kuinka suuri vaikutus tuolla porttilaskimoiden vajaakehittyneisyydellä voi olla, mutta niitä ei oikein voi sen enempää tutkia.

      Joo, kyllä välillä omistajalla meinaa nuttura liikaa kiristää, mutta treenimasennuksesta toivuttiin jo, kun koira teki eilen illalla treenatessa kaikki kokeessa epäonnistuneet liikkeet "kuin vettä vain". :D

      Poista