Blogi Velmu Rölli Unto Muut koirat Santtu † Sini † Ruudun takana Kalenteri

Karvapainajainen

21.1.2015

Sunnuntaina oli Santun siistiytymispäivä jälleen ja viime kerrasta olikin ehtinyt vierähtämään taas aikaa - sen huomasi erityisesti koiran tehostekarvoista, jotka olivat suorastaan räjähtäneet ja joille oli kertynyt pituutta minun makuuni liikaa. Runkoturkkia kyllä olen yrittänyt nyppiä joka viikonloppu, mutta muu helposti unohtuu. Ei siis ollut muita vaihtoehtoja kuin trimmauspöydän avaaminen ja tarvikkeiden kaivaminen esille laatikosta. 


Ylläolevilla tarvikkeilla käppänästä saadaan jälleen käppänä - pitkistä karvoista huolimatta kampaa ei kyllä tarvittu muuta kuin partaan, eikä siihenkään ollut tullut takkuja "harjataan kerran jouluna ja kerran kesällä"-hoidosta huolimatta. Pohjavillaveitsikin meillä on käytössä Santun kanssa vain tehostekarvoissa, joista tarvitsee hieman rapsuttaa pehmeää pois. Rungossa Santulla on juuri sopivasti pohjavillaa, eikä sitä tarvitse ikinä poistaa. Saksilla muotoillaan lähinnä kulmakarvat, korvat ja leikataan hännän hapsut. Myös tassunpohjat saksitaan. Tehostekarvat hoituivat tälläkin kerralla ihan vain nyppimällä. On ihanaa omistaa helppohoitoisen karvan omaava koira, kun samasta taloudesta löytyy päinvastainenkin tapaus!


Takakoivista tuli oikein kivat, vaikka sieltä keskimmäisen kuvan pituisia karvoja nypittiinkin... Hupsis! Viimeinen kuva on huono jälkeen-kuva, sillä koira seisoo huonosti ja siinä on vielä pää trimmaamatta ja ajeltavat alueet ajelematta, mutta näkee siitä kuitenkin tehostekarvojen määrän. Niitä ei tosiaan meillä turhia harrasteta sitten, kun omistaja inspiroituu riittävästi hoitaakseen karvan kuntoon. 

On kyllä valtava ero hoidon suhteen sen mukaan, millainen karva koiralla on. Silloin, kun Otto vielä nypittiin, sai siitä rapsuttaa pohjavillaa kassikaupalla rungosta ja koko koira suorastaan tursusi sen määrästä. Tehostekarvatkin Otolla ovat aivan erilaiset kuin Santulla: todella pehmeät ja helposti takkuuntuvat. Monet kerrat se harjattiin kotona ennen trimmaukseen lähtöä (sen ollessa sijoituskoira kuului turkki kasvattajalle) ja silti sille ehti tulemaan takkuja ennen kuin se oli trimmauspöydällä. 

Toivoisin kyllä tulevaisuudessa löytäväni itselleni koiran, jonka karva on yhtä helppohoitoinen kuin Santulla. On ihanaa, kun karvaa ei tarvitse juuri koskaan pestäkään sen puhdistuessa "itsestään", eikä koira tuo metsälenkeiltä mukanaan risuja, takkuja tai lumipalloja. On myös ihan mukavaa, että koiralle riittää silloin tällöin harjaus, koska siinä ei ole mitään harjattavaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti