Blogi Velmu Rölli Unto Muut koirat Santtu † Sini † Ruudun takana Kalenteri

Vierailevia tähtiä

5.11.2015

Sunnuntai olikin meille varsin jännittävä päivä, kun Julia koirineen tuli vierailulle. Siinä olikin Otolla ihmettelemistä, kun sai taas pitkästä aikaa sopivan kokoisia kavereita lenkille mukaan! Rinasta tuo ei juuri välittänyt, mutta Nera oli ihana isolla i-kirjaimella. Rölli ei jostain syystä päässyt tapaamaan kumpaakaan, kun se voi olla vähän iloinen ja iloitessaan riehakas ja se yhdistettynä Röllin suureen ja pennun pieneen kokoon ei ehkä ole järkevin tai parhain ratkaisu. Pätevästi tuo kyllä puhisi sisällä möreällä vahtihaukulla, kun tuli vieraita sisälle siten, ettei se päässyt näkemään!

Lisää kuvia täällä

Illalla Julian lähdettyä latailin tapani mukaisesti pari kuvaa Facebookin Kääpiösnautseri-ryhmään ja kirjoitin, kuinka Otollakin oli kivaa, kun pitkästä aikaa sai leikkikaverin. Kasvattaja laittelikin pian viestiä, eikö iso pikkuveli leiki Oton kanssa ja kun selvisi, että moiset leikit on meillä laitettu banniin sen vuoksi, että Rölli ennemminkin leikkii Otolla kuin Oton kanssa, saatiin paluuviestinä, että sieltä voisi hakea koiran lainaan, kun pitäähän Mottiksella leikkitoveri olla. Harkitsimme asiaa ehkä vartin verran ja lähdimmekin hakemaan vielä myöhään illalla Taika-tyttöstä meille lainaan.


Niinpä poppoossamme on tällä hetkellä kolme koiraa, joista joukon jatkona on yllä olevissa kuvissa esiintyvä neitokainen. Otto meni aluksi varsin sekaisin taloon tulleesta tytöstä, eikä se kyllä vieläkään oikein ole täysin normaali. Kuolalammikoita ei sentään enää jää lattioille sen seurauksena... Rölli sen sijaan alkuintoilujen jälkeen tuntui vain tokaisevan, että ai tuommoinenko tuli tänne ja jätti asian siihen. Ja minä kun pelkäsin koiralapsen olevan tässä se ongelmallisempi osapuoli, mutta näin ne koirat osaavat yllättää! Hoitojakson pituudesta ei ollut puhetta, mutta ihan heti huomenna Taika ei kyllä varmaankaan ole lähdössä, kun tarkoitus olisi saada sen mahaa pienenemään pentujen jäljiltä.

4 kommenttia:

  1. Aivan mahtavaa, että Otto sai oman leikkikaverin, ja tytön vielä. Kyllä mekin mielellämme lainaisimme tyttökoiraa, mutta äippä sanoo jämäkästi: ei oo, ei tuu, eikä tilata. Onneksi saamme sentään Ninni-serkun tänne muutamaksi päiväksi ensi viikolla.
    Kolminkertainen eläköönhaukku koiralainaamolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu on kyllä hyvä, että Otto saa kaverin lainaan, nyt kun omaa ei enää ole! Sekin on ollut niin lohduton ja sen eroahdistus on mennyt huonompaan suuntaan Santun menetyksen myötä.

      Poista
  2. Olipas kiva postaus! Meidänkin perheessä on ollut joskus aikoinaan musta käppänä vaan en siitä sitten sen enempää muistakkaan, kun olin niin nuori silloin :D

    http://vellajakumppanit.blogspot.fi/

    VastaaPoista