Vuosi vaihtui jo hyvän aikaa sitten ja ollessani koukuttunut tällä hetkellä Instagramiin julkaisin toivotuksemme vuodelle 2014 ainoastaan siellä. Santtu ei sanonut tänäkään vuonna raketeista yhtään mitään ja oli kanssani parvekkeella katsomassa. Sinihän pelkäsi aiempina vuosina todella paljon, mutta sen kuulo on heikentynyt jo sen verran, ettei kuule niitä ilmeisesti enää.
Oton suhtautuminen raketteihin oli nähtävissä jo uudenvuodenaattoa edeltävänä päivänä, kun kesken hölkkälenkin alkoi kuulumaan pauketta. Otto stressaantui tuolloin jo silminnähtävästi - se vinkui sitä enemmän, mitä useampia paukahduksia kuului ja oli selkeästi hätääntyneen oloinen. Uudenvuodenaattona Otto pelkäsikin sitten jo huomattavasti, sillä se tärisi, inisi ja läähätti. Vielä yöllä en saanut sitä ulos edes pissaamaan, kun jostain kuului hiljaista rätinää, joten se odotti aikaiseen aamuun.
Meidän vuotemme 2014 alkoi lupaavasti, kun torstaina Santtu alkoi oksentamaan illalla kaiken vedestä lähtien ulos. Aina Santun käytyä juomassa tuli kaikki hetken päästä ulos. Huolta pienestä koirasta ei ainakaan laskenut se, ettei Vihti kuulu Viikin pieneläinklinikan päivystysalueisiin, joten mikäli Santun kunto olisi romahtanut, ei olisi ollut mitään, mitä olisimme voineet tehdä. Perjantain koittaessa Santun kunto onneksi oli kuitenkin jo parempi, joten selvisimme säikähdyksellä. Voisin kuitenkin sanoa, että aika villi aloitus tälle vuodelle.
Kuvat on otettu 29.12.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti