Blogi Velmu Unto Muut koirat Rölli † Santtu † Sini † Ruudun takana Kalenteri

Sumuisia aamuja

29.9.2013

Viime torstaina meillä oli tokon/BH-kurssin viimeinen kerta ja Santtu saikin taas kehuja. Kuulemma se olisi jo valmis suorittamaan BH:n, mutta omistaja ei kyllä taida olla. En ollut edes suunnitellut moisen suorittamista, mutta toisaalta, miksei? Tokoa katsellen tekemistähän meillä riittää vielä erityisesti pysähtymisissä, eli liikkeestä seisominen ja estehyppy ei sen vuoksi ole kondiksessa. Otin nyt kokeiluun takapalkan ja se vaikuttaisi toimivan - ainakin koira on vihdoinkin hoksannut, että mitä siltä haluan.

On Santtu aiemminkin toki oppinut yhdistämään pysähtymisen käskysanan, mutta sillä tuloksella, että se on ymmärtänyt sen vain luoksetulossa. En siis ole treenannut sitä luoksetulossa, mutta yhtäkkiä hoksasin vain, että hei, Santtuhan osaa sen! Seuruussa Santtu on tarvinnut koko ajan sen pysäyttävän käden, eikä ole jotenkin yhdistänyt sitä käskysanaa siihen, vaikka sitä on hinkattu ja jankattu. Hassua sinänsä, että se on oppinut sen kuitenkin tuolla tavalla ihan vahingossa. Toivottavasti se lähtisi hiljalleen toimimaan toisellakin tapaa.

 


Perjantaina liitelimme taas agilityn alkeisjatkokurssilla - kun pelkän suoran meneminen todettiin liian helpoksi meille, teimme pientä rataa, johon sisältyi takaakiertoja ja valssauksia. Johan alkoi tulemaan haastetta peliin, kun ohjaaja tahtoi olla vähän myöhässä koko ajan ja pää meni pyörälle moisesta kiemurtelusta, joten koirakin sitten ohjautui sen mukaan. Radoista ette saakkaan videoita, mutta tästä hieman harhautuneesta suorasta ehkä kehtaan laittaa.



Tänään suuntasimme mölliagilitykisoihin hieman hetken mielijohteesta. Luokkana oli supermöllit, johon oli luvattu sisältyvän 6-8 estettä, ja kun äitinikin oli menossa Oton kanssa, ajattelin uskaltautua mukaan Santunkin kanssa. Rata olikin melko lailla suoraa ja siihen sisältyi kuusi estettä - neljä tavallista hyppyä, putki ja pöytä, jota emme ikinä ennen olleet harjoitelleetkaan. Radan sai suorittaa kahteen kertaan ja vain parempi suoritus otettiin huomioon.

Ensimmäisellä suorituskerralla Santtu juoksi tyylikkäästi vauhdilla putken ohi morjestamaan ihmisiä, mutta loppurata sujui hyvin, eikä pöytäkään tuottanut ongelmaa. Toisella kerralla rata meni hyvin ja tulimmekin tällä tuloksella toisiksi. Otto tuli äitini kanssa yhdeksänsiksi. Heillä oli ensimmäisellä radalla ilmeisesti sattunut samanlainen putkesta ohijuokseminen ja toisella kerralla he olivat lähteneet pöydältä hieman liian aikaisin, eli muuten oli heilläkin mennyt hyvin! Kaikki osallistujat palkittiin, joten molemmat pojat saivat vinkulelut itselleen.



Hieman syksyisempää

22.9.2013
Tiistaina kävimme Santun kanssa pitkästä aikaa hiekkakuopilla. Yleensä käyn siellä vain silloin, kun minulla on molemmat pojat mukana, mutta koska Otto oli tuolloin vielä kipeänä, ei se tietenkään päässyt mukaan. Tässä postauksessa kuitenkin taas muutama kuva sieltä, kun löysin kivan kellertävän kohdan. Ehkä syksy saapuu hiljalleen tännekin! 

Agilityssä löytyi viimeksi niinkin simppeli ratkaisu hallintaongelmiimme, ettei ole todellistakaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Santtu sai palkkaa myös minulta ja kas kummaa, alkoi koiraakin kiinnostamaan. Ei muuten jäänyt koira jumittelemaan tai käymään tahtojen taistoa siitä, voiko se lähtöpaikalta karata alustan luokse. Koko alkeiskurssin ajanhan Santtu on saanut palkkaa vain alustalta ja siellä olevalta ohjaajalta, joten ei ihmekään, että se on ainut paikka, jonne se pyrkii - mikä syy sillä muka olisi ollut tehdä jotain minun kanssani? Tuntuu vaan todella tyhmältä, etten näin yksinkertaista asiaa ajatellut itse. Hyvä kuitenkin, jos asia lähtisi tästä korjaantumaan!


 

Pelätty päivä

18.9.2013
Olin jännittänyt tätä päivää todella pitkään. Kävimme tänään nimittäin kuvauttamassa Santun. Voin kuitenkin huokaista onneksi helpotuksesta, sillä kaikki kuvattu oli kunnossa. Santulta kuvattiin selkä kokonaan ja se oli täysin puhdas. Olkanivelistäkään ei löytynyt mitään, ne olivat todella siistit. Kyynäristä ja lonkista otettiin viralliset kuvat ja virallisia tuloksia saamme tietenkin vielä odottaa. Kuvanneen eläinlääkärin arvio oli kuitenkin lonkista B/A ja kyynäristä 0/0. Harrastuksemme saavat siis jatkua entiseen malliinsa, josta olen tietenkin todella iloinen!

Sen sijaan Otto sairastaakin tällä hetkellä. Viime viikon perjantaina se vaikutti hieman kuumeiselta ja silmätkin alkoivat rähmimään lauantaina, jolloin suuntasimme heti päivystävälle eläinlääkärille. Eläinlääkäriltä saimme mukaan silmätipat silmätulehdukseen ja toiset lääkkeet siltä varalta, jos kuume nousisi. Kuumetta ei ole kuulunut, mutta ainakaan vielä ei pieni potilas ole täysin kunnossakaan. 

Seitsemän kesäkuvaa-haaste

17.9.2013
Sain tämän haasteen Reetalta, kiitos!

Säännöt ovat seuraavat:
Laita seitsemän kuvaa kesästäsi ja selitä kuvat vain yhdellä sanalla, haasta sen jälkeen seitsemän blogia tekemään sama.

Meidän kesäämme 2013 sisältyi...

Kuulumispostaus

13.9.2013
 

Viime sunnuntaina kävimme Santun kanssa kertaamassa hieman agilityn alkeiskurssilla käytyjä asioita läpi tänään alkaneen alkeisjatkokurssin vuoksi. Sain tältä kerralta kuviakin, sillä olimme äitini ja Oton kanssa kentällä, kun saman perheen koirat saavat käyttää kenttää ilmaiseksi heidän alkeiskurssinsa ajan. Santusta olevat kuvat on siis poikkeuksellisesti kuvannut äitini, kun yleensä blogissa on vain minun ottamiani kuvia esiintynyt.

Tuonne, missä me käymme Santun kanssa agilityssä, en ole saanut aikaseksi vielä lähettää edes jäsenhakemusta, joten sinne kentälle meillä ei edes olisi pääsyä. Ja onhan se mukavampaa käydä tuossa viiden kilometrin päässä, jonne olen Santun kanssa mennyt aina metsiä pitkin hölkäten, kuin useamman kymmenen kilometrin päässä olevalla kentällä. Päätin kuitenkin, että jos luustokuvissa ei ilmene ensi viikolla mitään agilityä estävää, niin laittelen silloin vihdoinkin sitä jäsenhakemusta menemään, jos ryhmäänkin sitten joskus pääsisimme.


Keskiviikkona pyörähdimme Santun puolikaljusta ja Oton räjähtäneestä olemuksesta huolimatta mätsärissä, kun kerrankin oli oikeasti lähellä sellainen - ei siis tarvinnut ajaa useampaa kymmentä kilometriä misseilemään. Huomasi kyllä, ettei herra valkoinen ole käynyt pitkään aikaan missään, sillä sille oli käsittämättömän vaikeaa olla rauhallisesti aloillaan jälleen ilman käskyä. Ihan ymmärrettävästi kuitenkin esimerkiksi tokossa on helpompaa sen johdosta, että on jokin selkeä juttu, jota tehdään, verrattuna ilman mitään varsinaista käskyä hihhulointiin.

Kehässä Santtu mielestäni esiintyi hyvin, mutta luultavasti ulkonäöstä johtuen saimme pelkän sinisen nauhan - ainoat sijoituksethan Santtu on saanut ollessaan näyttelykarvassa ja näyttelytrimmissä. Eipä tuolta siis lähdetty mitään hakemaankaan. Silti kyllä vähän harmittaa, kun edes syytä ei kerrottu, vaikka monille muille kerrottiin (tyylillä teille sininen nauha tänään, koska...). Ottokin sai ihan oletetusti pelkän sinisen nauhan, vaikka käyttäytyikin tällä kerralla kehässä paljon tavallista paremmin. Jos Oton kohdalla voi vielä edes tavallisesta puhua, sillä se on käynyt mätsäreissä kuitenkin paljon Santtua vähemmän. Saa nähdä, että mitä sen kanssa sitten tapahtuukaan taas, kun hallikausi alkaa. Ihan kiva kuitenkin, että kerrankin järkättiin jotain lähelläkin, vaikka olisinkin viihtynyt mieluusti kehässä hieman pidempään ja halunnut mahtua liikkumaan nauhakehässä paremmin.


Torstaina oli tuttuun tapaan luvassa tokoilua ryhmässä Santun kanssa. Treenasimme taas luoksepäästävyyttä, paikkamakuuta, luoksetuloa, seuraamista (etenkin liikkeellelähtöjä ja kulmia) ja jättäviä. Santun paikkamakuu on kyllä ainakin tässä ryhmässä kohtalaisen varma - vaikka vieressä makaava riiseni lähti kaksi kertaa, pysyi Santtu paikallaan. Luoksetulomme kuulemma oli hyvä, eli se on ainakin tällä hetkellä poissa murehdittavien listalta. 

Päänvaivaa aiheuttaa edelleen se, kun Santun pitää jäädä liikkeestä seisomaan, sillä en vain saa opetettua sitä. Argh, en ymmärrä, että miten se voi olla niin hirvittävän hankala liike. Ilman harjoittelua ei synny tuloksia, mutta kun harjoittelullakaan ei tunnu syntyvän tuloksia, niin tuntuu kuin olisin umpikujassa. Tämä oli ongelmamme jo keväälläkin. Jotenkin en vain saa Santtua hoksaamaan, että mitä siltä haluan, vaikka ihan pentutasolla vielä liikummekin tämän liikkeen kanssa. 


Tänään meillä tosiaan jatkui Santun kanssa agility alkeisjatkokurssin merkeissä. Tänään katsoimme lähinnä läpi vain jokaisen tason, joten varsinaista treenikertaa ei tästä ensimmäisestä tullut. Tässä lyhyessä tason läpi katsomisessa tuli ainakin meidän ongelmamme selkeästi esille, kun koira heti ensimmäisen hypyn jälkeen lähti  livohkaan namialustan luokse. Santtu ei kuitenkaan onneksi saanut tälläkään kerralla sieltä mitään. Ja kyllä tämän jälkeen koira ne muutamat hypyt ja Aan suoritti hyvin, mutta tuon karkailun haluaisin saada karsittua pois. Toisaalta ehkä ei pitäisi olla vielä niin ankara itselleen, kun olemme kuitenkin vasta hyvin vähän kokeilleet tätä. Tällä lyhyellä kerralla kuitenkin olen tyytyväinen siihen, että Santtu eteni koko ajan reippaasti, eikä jäänyt jumittelemaan missään vaiheessa. 

Loppuun vielä jotain melkein ennen kuulumatonta - irvistyskuva Santusta JA minusta. Edellisen kerran minut on saatu kameran väärälle puolen muorin ja Santun kanssa helmikuussa, tosin ehkä ihan syystäkin. 


Nukkuminen on yliarvostettua

6.9.2013
Ainakin silloin, kun sattuu syntymään inspiraatio uuteen ulkoasuun. Tätä on pakerrettu taas melkein koko yön ajan, mutta toivottavasti lopputulos miellyttäisi teidänkin silmiänne. Ulkoasu on edellisistä poiketen mielestäni hieman ajattomampi, eikä sovi erityisesti mihinkään vuodenaikaan. Kuviakaan en tällä kerralla käyttänyt samalla tavalla väriä tuomassa, kuin aiemmin, vaan pysyin päättämässäni värimaailmassa. Toisaalta pelkistä syksyisistä kuvista olisi tullut melko väritön ulkoasu, joten ehkä näin on parempikin. Mielipiteitä uudesta ulkomuodosta saa ehdottomasti kertoa! 

Mieltäni askarruttaa ulkoasun lisäksi sivut - onko koirien sivuilla mielestänne kaikki tarpeellinen vai kaipaisitteko sinne jotakin lisää? Entä onko kalenteri erillisenä sivunaan mielestänne tarpeellinen vai olisiko se parempi pelkästään sivupalkissa? Ja onko parempi, että koirien sivuille on erilliset linkit jo linkkipalkissa vai olisiko selkeämpi, jos koirat-linkin takaa löytyisi linkit kaikkien sivuille? Mielelläni kuulisin muitakin parannusehdotuksia, jos sellaisia mieleenne tulee, mutta edellä olevat kysymykset ovat itseäni eniten mietityttäneet.


Syysiloa

4.9.2013