Lyhyesti sanottuna: emme ole saaneet mitään aikaiseksi tammikuun aikana.
Pieni valkoinen hörökorva palasi viime viikolla harrastusten pariin ja täytyy myöntää, että itseäni ei nappaa tällä hetkellä sitten yhtään. Meille oli Santun kanssa koepaikka varattuna, mutta sairastelut tulivat sopivaan väliin ja jouduin perumaan osallistumisen. Koiran terveys on tietenkin etusijalla, mutta nyt kun se on kunnossa, harmittavat tällaiset pikkuseikatkin.
Otolle on tullut agilityn saralla vauhtia huimasti lisää, vaikka välillä se säikkyykin liian napakoita komentoja ja saattaa rynnistää putkeen piiloon. Oton kanssa olenkin yrittänyt opetella kuiskuttelemaan innostavasti ja jättämään napakammat käskyt Santulle.
Pojat eroavat kyllä muutenkin toisistaan todella paljon. Santtu on tasaisen varma puksuttaja, kun taas Otto on säheltävä ilopilleri.