Blogi Velmu Unto Muut koirat Rölli † Santtu † Sini † Ruudun takana Kalenteri

Täältä tullaan, kesä!

31.5.2015

Voisin kai taas voivotella kiireitä, mutta nyt onneksi vihdoinkin helpottaa niiden suhteen. Kulunut viikko on ollut yhtä hullunmyllyä ja harrastaminen on jäänyt toissijaiseksi asiaksi kaiken ajankäytön ollessa tarkoin suunniteltua. Tiistaina kuitenkin kävimme rokotuttamassa Röllin sen rokotusohjelman mukaisesti, ja koska saimme neuvoteltua rabieksen samaan, pääsee Rölli piakkoin tapahtumiin. Alunperin viimeisen rokotuksen Rölli olisi saanut juhannuksen alla ja päässyt tapahtumiin vasta heinäkuussa. Santunkin rokotukset uusittiin nyt samalla, etteivät unohdu, vaikka ne olisivat olleet marraskuulle asti voimassa. Rölli myös punnittiin eläinlääkärillä ja kuukaudessa painoa olikin tullut kuusi kiloa lisää - pieni koiralapsi alkaa olemaan jo melkoinen vonkale! 

Kesälle olemme tehneet jo jonkin verran suunnitelmia. Rölli alkaa pyörimään tapahtumissa mukana ja myös varmasti mätsäreissä tulemme käymään. Uimajuttujen opetteluakin on toivottavasti luvassa. Muuten keskitymme arjen toimivuuteen ja samalla tietenkin teemme tulevaisuudelle pohjaa. Santtu tulee varmasti käymään ainakin yhdet agilitykilpailut (koska omistaja meni sen jo sinne ilmoittamaan), mutta mikäli näistä ei iske totaalista treenimasennusta, tulemme varmasti kilpailemaan useammat. Tokon saralla opettelemme uusia liikkeitä, toivottavasti hyvällä menestyksellä. Yhdet näyttelytkin olin ajatellut sijoittaa kalenteriin, mutta näillä näkymin jätämme väliin ja tyydymme misseilemään mätsäreissä samalla, kun Röllikin käy harjoittelemassa. 

Melkein kartalla

25.5.2015
Jos treenit ovat menneet hieman liian hyvin, palauttavat yhdet epikset nopeasti omistajan takaisin maan tasalle. Viime perjantain treeneissä Santtu oli jälleen todella kiva: sen vire nousi siedettävästi ja koira eteni hyvin.Vaan kuinkas kävikään, kun suuntasimme eilen epiksiin kisaavien radalle. Santtu oli hirveän tahmea, enkä saanut sen virettä millään nousemaan. Puhumattakaan siitä, että lämmittelyt jäivät minun makuuni lyhyiksi, kun matkakaverina olleen pahoinvoivan koiralapsen oksennuksia piti pysähtyä siivoamaan kesken matkan ja aikataulut menivät uusiksi tämän myötä. Muistutus itselle: paperirulla ensi kerralla mukaan ja löyhemmät aikataulut.


Kontaktit olivat hirveän hitaat molemmilla radoilla, mutta keinut olivat hienot! Ja jos muuta hitautta ei huomioida, olivat molemmat radat ihan pätevät. Ensimmäisellä radalla kepit tuntuivat tosin olevan tuiki tuntematon este ja toisella radalla, jolle vauhti hiipui vielä lisää, tökki aloitus ja sen lisäksi Santtu jätti viimeisen välin pujottelematta. Minusta kuitenkin vaikuttaisi siltä, että tässä tarvitaan rutiinia vaihtelevista paikoista ja ehkä ohjaajalta apua viimeiseen väliin. Ensimmäisellä kerralla olin vienyt keppien päähän palkan, mutta toisella kerralla en sitä tehnyt, koska Santtu ei sitä lopulta ensimmäisellä radallakaan huomannut.


Tästä tahmatassuilusta voisi ehkä latistua ja järkeentyä, mutta niin ei ilmeisesti käy meidän kohdallamme. Aiomme kaikesta huolimatta kesäkuussa lähteä ihkaoikeisiin kilpailuihin kilpailemaan vihdoinkin - samalla tavallahan niistä sitä kokemusta saa ja kilpailemaan oppii vain kilpailemalla. Toki tästä tuli suorastaan raivoisa treeni-intokin, mikä lienee positiivista.

23.5. Luonnetesti, Somero

23.5.2015
Tänään suuntasimme Oton kanssa kohti Someroa ja Kääpiösnautserikerhon järjestämää luonnetestiä. Tietynlainen mielikuvahan minulla oli tietenkin Otosta jo testiin lähtiessä ja se kyllä vahvistui. Oton hermot vuotavat hieman ja kovuuskin on hyvin vahvasti omassa pisteskaalassaan pehmeän puolella. Otto on erittäin vilkas koira, jonka toimintakyky on melko pieni ja jolla ei ole juuri taisteluhalua.


 Toimintakyky +1b: Kohtuullisen pieni
-Otto heittäytyy monissa tilanteissa "kainalooni" ja pyytää minua hoitamaan hommat

Terävyys: +1b: Koira, joka ei osoita lainkaan terävyyttä

Puolustushalu: +1 Pieni
-Haahuilee, jättää homman minulle, pari kertaa vähän yrittää sanoa "mitä, täh"

Taisteluhalu: -1 Pieni
-Sosiaalista taisteluhalua ei pätkän vertaa
-Pientä taisteluhalua osoitti kelkalla, kun potki takanani maata, vaikka pelotti ja pimeässä myös, kun ei jäänyt vain nyhjöttämään paikoilleen

Hermorakenne: +1b Hermostunein pyrkimyksin
-Paineistuu testistä ihan huomattavasti
-Yksin jätettäessä meinaa lähteä kiipeämään seiniä pitkin, kun hermostuu
-Hermostuneisuus näkyy olemuksessa muulloinkin, esim. inisee koko ajan

Temperamentti: +1 Erittäin vilkas
-Kerkeää hajauttamaan toimintansa joka ikiseen paikkaan

Kovuus: +1 Hieman pehmeä
-Muistaa tapahtuneet asiat, toiset paremmin kuin toiset
-Lähellä pehmeää
-Koiraa huippasi testissä aika ajoin melko kovin

Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus: ++ Laukauskokematon
-Reagoi, mutta ei suoranaisesti pyri pakenemaan tai muuta, joten siksi vain kokematon

Yhteensä 110p.

Testi oli Otolle selvästi paljon raskaampi kuin Santulle. Santun kanssa leikimme heti laukausten jälkeen ja se oli testin jälkeen kuin mitään ihmeellistä ei olisi juuri tapahtunutkaan. Otto sen sijaan ihan tärisi testin jälkeen hyvin pitkään. Minulle itselleni annettiin ohjeiksi, että Oton kaltaista koiraa pitää tukea ja koittaa saada sitä kautta rohkaistumaan enemmän. Vähän ikään kuin tsemppaamalla koiraa eteenpäin.

Kevätpäiviä

21.5.2015
Näin kesän korvilla on tullut kuljettua toinen toistaan kauniimmissa paikoissa. Liiaksi kolutut arkimetsätkin ovat syttyneet jälleen uuteen loistoon ja niissä on itse asiassa tehty uusia reittilöytöjäkin, mikä on virkistävää. Tämän lisäksi olemme kulkeneet meille vähemmän tutuissa metsissä ja ihan uusissa maisemissakin, mikä on sekin omiaan pitämään lenkkeilyintoa yllä. Heräävä luonto tarkoittaa ikävä kyllä myös sitä, että metsäneläimet ovat heränneet ja tästä on aiheutunut ikäviä kohtaamisia jo nyt. 

Yhdellä lenkillä kuljimme aivan linnunpesän vierestä ja sormet ristissä toivon, että emo ei hylännyt muniaan. Santtu ei onneksi ehtinyt ottamaan niitä ennen kuin havaitsin pesän. Toinen ikävä kohtaaminen sattui samalla lenkillä, kun Santtu joutui nokikkain jonkun koiraa isomman näätäeläimen kanssa. Tässä oli kaikki mahdolliset vaaran ainekset kasassa, koska eläimet olivat oikeasti aivan toisissaan kiinni ja tämä kohtaamamme metsän asukas murisi Santulle. Onneksi Santtu tuli komennosta heti pois ja luontaisesti tämä toinenkin osapuoli pyrki vain pakenemaan, eikä ensisijaisesti hyökkäämään. Tämän jälkeen sai tasailla hetken sykettään! En halua edes ajatella, mitä olisi voinut käydä, jos Santtu ei olisi totellut käskyäni tulla pois...  Tämän lisäksi tietenkin on näkynyt tavallista skaalaa eläimiä: rusakoita, peuroja ja lintuja, mutta ne eivät huoleta minua samalla tapaa kuin erikoisemmat kohtaamiset tai aivan maasta löytyvät linnunpesät.

Operaatio käppänään vauhtia

18.5.2015
Perjantain aksatreenit menivät yllättävän hyvin. Santtu eteni reippaasti, ja ohjaajakin pääsi juoksemaan. Rata oli tosiaan mukava, vaikka pientä kieputtelua kahdella hypyllä tulikin. Santtu kesti tämän todella hyvin kerrankin. Viimeisen keppivälin kiroustakaan treeneissä ei ilmennyt, mutta ilman odottavaa palkkaa koira eteni tahmatassun tavoin. Etupalkalla kuitenkin löytyi keppeihinkin vauhtia - pitäisi keksiä vaan, miten palkan saisi joskus häivytettyä poiskin... Niin ja tietenkin pitäisi samalla onnistua säilyttämään jonkinlainen motivaatio koiralla tehdä keppejä. Ei kyllä ole aina ihan helppoa harrastaa, kun koira ei lähtökohtaisesti palkkaudu tekemisestä ollenkaan. Mutta ei kukaan ole sanonutkaan, että kääpiösnautserin kanssa helppoa pitäisi olla!

Nyt kokeillaan helppoa suoraa pätkää ja aina kepeiltä palkkaa. Erilaisia kulmia Santtu osaa hakea melko hyvin ja tällä hetkellä ykkösprioriteetti olisikin saada vauhti jonkinlaiseen kasvusuuntaan. Kontakteille samanlainen vauhdin kasvattaminen olisi toivottavaa - niilläkin koira alkaa himmailemaan jo hyvissä ajoin, kun tietää, että joutuu pysähtymään. Samaan syssyyn olisi toiveissa vielä päästä kilpailemaankin melko pian. Vaan kyllä me taidamme kesäkuussa näillä näkymin uskaltautua virallisiin kisoihin, jotta tulee sekin kynnys joskus ylitettyä. Koira kuitenkin osaa esteet ja jos lähdetään puhumaan oikeasti hyvistä suoritusvauhdeista, saisin työstää sitä puolta Santun kanssa vaikka maailman ääriin ilman tulosta. Se ei missään nimessä ole nopea koira luonnostaankaan ja joskus taisin mainita tavoitteeksemme, että emme ikinä joudu ykkösistä pois. Siinä on tavoitetta kerrakseen jopa Santun etanavauhdeilla. ;)


Pari kepittelypätkää eiliseltä

Snautserimainen koepäivä

15.5.2015
Saimmekin Santun kanssa koepaikan helatorstain kokeeseen Lohjalle melko pian sen jälkeen, kun saimme ykköstuloksen Kirkkonummelta. Tuomarina toimi jälleen Harri Laisi ja koe ei kyllä mennyt sinne päinkään. Muuten kokeeseen mahtui hienoja liikkeitä, mutta suoritus tapahtui pienellä viiveellä ja toki niitä oikeita kummallisuuksiakin sattui snautserimaisena päivänä - jopa siinä mittakaavassa, että koiralle ehdotettiin silmälaseja. 


Tuloksen kuitenkin saimme, vaikka parempaakin olisimme pystyneet. Onneksi olen oppinut jo hymyilemään näille koiran kummallisille päähänpistoille, enkä ota niitä enää kovin vakavasti. Käppänän kanssa ei todellakaan ikinä tiedä, mitä kokeessa tapahtuu! Ohjaajalla itsellään olisi nyt hirveä koeinnostus, mutta taidamme kuitenkin kesän keskittyä uuden luokan liikkeiden kuntoon laittamiseen, kuten suunnittelin ja agilityssä kilpailemisen aloittamiseen. Kaikkia lajeja kun on sula mahdottomuus harrastaa samanaikaisesti "täysillä".

Paikkamakuu 10 - Tässä ei mitään ongelmia
Seuraaminen taluttimetta 7 - Ihan järkyttävää. Koira putoili matkasta, vaikka korjasikin itse aina paikkansa takaisin. 
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 
Luoksetulo 7 - Ensimmäisellä "tule"-käskyllä tuijotti vain "häh"-ilmeellä. Toisella käskyllä lähti hyvin ja pysähtyminen oli nopea. Olisi varmasti ollut kympin arvoinen ilman tuplakäskyä... 
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 - Nyt täytyy todella kiinnittää huomiota siihen, mitä itse teen kokeessa. Käskytän koiran selkeästi eri tavalla kuin kotona, koska nollaamme aina tämän. 
Noutaminen 7,5 - Lähti rivakasti hakemaan kapulaa, mutta matkalla oli joku teipinpalanen, joka sekoitti pienen snautserin aivot. Sen jälkeen kiemurteli hetken, kunnes löysi kapulan ja tähän ei vielä lopu noudon kummallisuudet, vaan Santtuhan lähti palauttamaan kapulaa tuomarille. ;) Tuomariakin hymyilytti ohjaajan lisäksi.
Kauko-ohjaus 10 - Hieman hidas ensimmäinen "istu". 
Estehyppy 7 - Ensimmäisellä "hyppy"-käskyllä lähti liikkurin luokse... Palasi kyllä somasti ohjaajan sivulle. Toisella käskyllä hyvin esteen yli, ripeä istuminen ja nätti takaisinhyppy. Tässäkin olisi ollut mahdollisuudet kymppiin, mikäli hyppy olisi suoritettu ensimmäisellä käskyllä.
Kokonaisvaikutus 8 - Tällainen päivä tänään! Ohjaajalle noottia jättävän seisomisen käskytyksestä, en kuulemma ollut tarpeeksi napakka. Käskytin koiran oikein vasta, kun olimme jo nollanneet liikkeen.
Yhteensä 152p. AVO2

Kuulumisia

9.5.2015

Kiirettä on pitänyt edelleen, mutta onneksi kuunvaihteessa vihdoinkin helpottaa, kunhan sinne asti jaksaa puurtaa.  Rölli on kasvanut tasaista vauhtia ja runkoonkin alkaa vihdoinkin kasvamaan karva ja se vaikuttaisi olevan karkeaa heti alusta lähtien, mihin olen enemmän kuin tyytyväinen. Jaloissahan pennulla on ollut karkea karva jo siitä lähtien, kun se meille tallusteli. Karva oli minulle yksi tärkeistä kriteereistä seuraavan koiran valinnassa ja ainakin tällä hetkellä näyttäisi, että se kriteeri tulee täyttymään. Minua hieman hymyilyttää vertailla Rölliä - reilu 3kk - luovutusikäisiin kääpiösnautseripentuihin, joilla on jo siinä iässä moninkertaisesti karvaa tähän pikkujättiin verrattuna. Samalla vähän kyllä harmittaa, sillä haluaisin vielä joskus kääpiösnautserin, mutta niiden jalostussuunta ei miellytä minua. 

Mitään ihmeellistä meidän porukallemme ei siis kuulu. Santun kanssa olemme treenanneet pari kertaa uusia liikkeitä: ruutua, ohjatun noudon alkeita ja kaukojen seisomisia. Ruudun idean Santtu selkeästi on jo tajunnut ja luottavaisin mielin olen sen kanssa säätämässä. Kaukojen seisomisetkin ovat kivalla mallilla siihen nähden, että niitä ei ole aikoihin tehty ja aiemmin olemme vain treenanneet liikeratoja namilla ohjaten. Nyt tauon jälkeen jokin oli koiralla loksahtanut paikoilleen ja pystyin olemaan sen edessä ilman namilla houkuttelua ja se pomppasi pätevästi ylös takajalat paikoillaan. Ohjattua noutoa olemme lähteneet heti harjoittelemaan "oikeana liikkeenä" ja sekin on parin kerran perusteella lähtenyt hyvin rullaamaan. Välillä pieni käppänä lukitsee väärän kapulan, jolloin se ei missään tapauksessa lue ohjaustani, mutta muuten se selkeästi tuo oikeaa kapulaa ja eiköhän nuo omat valinnatkin saada treenillä pois. Metallikapula on koirasta melko ällöttävä, joten sen ottamisen joudun opettamaan erikseen ja tunnarikapulatkin pitäisi vielä tilata, jotta treenit pääsevät kunnolla käyntiin. Pystyssä pysyvä tokoeste myös lienisi hyvä valinta hyppynoudon opetteluun... 

Rölli tosiaan on kasvanut tasaista tahtia ja opetellut ihan perustaitoja - metsässä kulkemista, ihmisten ja koirien ohittamista, odottamista ja leikkimistä. Kauneudenhoitoakin on harjoitettu, vaikka trimmauskoneella en pentuun vielä olekaan koskenut, ainoastaan nyppinyt ja hieman korvia saksinut. Kynsiäkin toki ollaan leikelty.  Rölli on tähän mennessä kyllä ollut hurjan helppo tapaus ja vähän hirvittää, millainen teinihirviö siitä kuoriutuukaan jossain vaiheessa. Pentu ei enää pure ihmisiä tai roiku lahkeissa, antaa tehdä hoitotoimenpiteet mukisematta, on hyvin vastaanottavainen kaikelle opetukselle ja vähät välittää ulkona kulkijoista. Vaan eipä minua haittaakaan, vaikka kaikki sujuisi yhtä hyvin pennun aikuisikään asti. On niitä huonojakin puolia toki ollut, kuten useamman kerran toistuneet pissalätäköt omistajan sängyssä... 

Tokontäyteinen viikonloppu

3.5.2015
Tämä viikonloppu tuli vietettyä melko tiiviisti tokon parissa, kun luvassa oli peräti kaksi tokokoetta. Ensimmäinen kokeista oli perjantaina ja toinen sunnuntaina - väliin jäi siis onneksi yksi päivä. Loppuviikko oli kuitenkin yhtä tokokoetta tai sellaiseen valmistautumista, kun homma alkoi torstaina Santun levolla, jatkui perjantaina kokeella, lauantaina levolla ja sunnuntaina vielä kokeella.

Ensimmäisenä meillä oli vuorossa koe Lauttasaaressa Helsingissä. Koepaikka oli varsin tuulinen ja Santtu oli aivan jäässä ennen paikkamakuuta. Se vain hytisi ja pelkäsin, mitä paikkamakuusta tulee, vaikka Santtu ei vielä koskaan ole noussutkaan treeneissä tai kokeissa ja kymppi on sille tietynlainen normi. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että paikkamakuun sijasta tehtiin komea paikkaseisominen. ;) Myös liikkeestä seisominen nollattiin, mutta muutoin olen varsin tyytyväinen kokeeseen. Kokonaisuudessaan koe oli varmasti onnistunein tähänastisistamme kokeista.



Paikkamakuu 0
Seuraaminen taluttimetta 8 - Varmaan paras koeseuruumme! Ei se vieläkään treenitasoa ole, mutta ihan kelvollinen.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5
Luoksetulo 9 - Hidas pysähtyminen
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 - Nätti maahanmeno
Noutaminen 8 - Ruma palautus
Kauko-ohjaus 10 
Estehyppy 9
Kokonaisvaikus 9 -  Tuomari tykkäsi Santusta, sanoi sen tekevän hyvällä asenteella ja harmitteli nollattuja liikkeitä. Toivotteli tsemppiä tulevaisuuteen.
Yhteensä 135p. AVO3

Sunnuntaina suuntanamme oli Veikkola ja sää oli onneksi suotuisampi. Perjantaina olimme heti kokeen jälkeen käyneet tekemässä onnistuneen yli viiden minuutin piilopaikkamakuun, mutta jestas, kuinka paikkamakuu silti jännittikään nollauksen jälkeen! Onneksi koira kuitenkin oli maannut tarkkaavaisena koko ajan, kuten kuuluukin ja saimme kympin. Liikkeestä seisominen meni taas nollille, mutta pisteet riittivät kuitenkin ykköspalkintoon.


Paikkamakuu 10
Seuraaminen taluttimetta 7 - Perjantain kohtalainen fiilis oli täysin kadonnut ja seuruu oli enemmän jotain sunnuntaikävelyä muistuttavaa.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5
Luoksetulo 9 - Hidas pysähtyminen
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 - Maahanmeno on pop! :D
Noutaminen 9 - Palautuksessa toivomisen varaa
Kauko-ohjaus 10
Estehyppy 9,5
Kokonaisvaikutus 8,5 - Tuomari harmitteli kovin nollausta, muuten kehaisi maahanmenoa, luoksetuloa, noutoa, hyppyä ja kaukoja.
Yhteensä 165,5p. AVO1

Nyt siis saamme jättää avoimen luokan taaksemme ja suunnata katseemme kohti voittajaa. Yhteen kokeeseen olemme varasijalla avoimeen luokkaan ja menemme toki sinne, jos paikan saamme, mutta muutoin emme avoimessa tule enää kilpailemaan. Santun kanssa olen suosiolla päättänyt jättää koularit keräämättä, sillä saamme varmasti aivan riittämiin kisata kolmen ykköstuloksen perässä erikoisvoittajassa, mikäli sinne joskus päädymme. Suunnitelmieni mukaan voittaja olisi tarkoitus korkata vasta ensi vuonna, mutta sitähän ei ikinä tiedä, mitä tapahtuu. 

Vappuja!

1.5.2015