Viime viikolla treffailimme meidän mittapuullamme varsin paljon koiria. Velmu otti asian ilolla vastaan, mutta Rölli... no, ei niin ilolla. Se ei mitä ilmeisemmin tule tällä hetkellä oikein kenenkään kanssa toimeen, vaikka vasta helmikuussa kävimme Julian luona vierailemassa ja se suhtautui hyvin Neraan ja Rinaan.
Viime viikon keskiviikkona kävimme minun poikieni ja äitini poikien kanssa lenkkeilemässä tutuissa maisemissa. Olipa kivaa, kun Röllikin saattoi olla tuolla vapaana, kun täällä kaupungin liepeillä olevissa metsissä se on tällä hetkellä sula mahdottomuus. Yllätys yllätys, kaikki muutkin koiranomistajat haluavat kaupunkia pakoon sinne ja Röllillä on korvat kateissa luoksetulon (kuten kaiken muunkin) suhteen. Kyllä oli Rölli tyytyväinen palatessaan kotiin, eikä kotona syöty seuraavana yönä kaukosäätimiä, kuulokkeita tai kasveja... "Pieniä" ongelmia on siis viime aikoina ollut riisenirintamalla.
Helatorstaina suuntasimme Hirmun kanssa kohti Vantaan Petikkoa, jossa järjestettiin canicross-tutustumispäivä. Hyvähän se on lähteä pikkuriisenin kanssa ihmisten ilmoille puolen vuoden tauon jälkeen (ellei satunnaisia kaupunkikävelyjä lasketa) ja kyllä sen koirasta huomasi, ettei vähään aikaan ole oltu! Yli keitti ja pahasti. Onneksi Rölli rauhottui kuitenkin melko hyvin, ainakin sen mittapuulla. Ihmettelen kyllä, kuinka se saattaa vaikuttaa täysin rauhalliselta ja sitten yhtäkkiä singota johonkin suuntaan. Onneksi siihen kuitenkin osaa nykyään jollain tavalla varautua, että yhtäkkiä saattaa riiseni singota hihnanmitan verran. Maltti ei ole valttia, ainakaan Röllin mielestä.
Aloitimme kuitenkin teoriaosuudella, minkä jälkeen vuorossa oli juoksutekniikkaa ja sitten pääsimme koirien kanssa harjoittelemaan. Kuuma sää muutti koiran kanssa tehtäviä harjoituksia, mutta saimme juosta pikkupätkän kolmen kertaa. Matkalla oli kuvaajakin, jota varoitettiin pikku-Rööstä ja mahdollisista loikista. Meidän tekemisemme ei tosiaan ollut oppikirjoista. Ensimmäisellä vedolla vetonaru lähti vetovyöstä heti ensimetreillä, toisella vedolla Rölli kävi pussaamassa kuvaajaa komean loikan saattelemana ja kolmannella vedolla Rööröö etsi kyseistä henkilöä noin puolivälin tietämiin. Sen jälkeen riiseni kyllä vetikin kunnolla ja pelkäsin jossain vaiheessa lentäväni nurin, kun jalkani eivät ihan hirveän paljoa maanpintaa ehdi koskettamaan tuollaisen ~40kg painavan möhkön vetäessä kunnolla. :D Vaan kyllä tätä lajia olisi aikomus jatkaa, kunhan saamme omat vetokamat hommattua - kunnolla toki vasta koiran luustokuvien jälkeen.
Viime viikonloppuna Julia tulikin meille yöksi Rinan kanssa. Rölli ei valitettavasti tullut Rinan kanssa ollenkaan toimeen ja suhtautui Juliaankin aluksi hyvin epäluuloisesti - lopulta Julia taisi kuitenkin olla ihan ok, kun kävimme kolmistaan pikkulenkin kävelemässä. Velmu kyllä piti Rinasta kovin ja Velmusta oli ilmeisen kivaakin juosta Rinan kanssa, kun kerrankin pysyi jonkun menossa mukana. Riisenin menossa se ei ihan pysy mukana, mutta keskari näytti olevan juuri sopivan reipas kaveri!
Aloitimme kuitenkin teoriaosuudella, minkä jälkeen vuorossa oli juoksutekniikkaa ja sitten pääsimme koirien kanssa harjoittelemaan. Kuuma sää muutti koiran kanssa tehtäviä harjoituksia, mutta saimme juosta pikkupätkän kolmen kertaa. Matkalla oli kuvaajakin, jota varoitettiin pikku-Rööstä ja mahdollisista loikista. Meidän tekemisemme ei tosiaan ollut oppikirjoista. Ensimmäisellä vedolla vetonaru lähti vetovyöstä heti ensimetreillä, toisella vedolla Rölli kävi pussaamassa kuvaajaa komean loikan saattelemana ja kolmannella vedolla Rööröö etsi kyseistä henkilöä noin puolivälin tietämiin. Sen jälkeen riiseni kyllä vetikin kunnolla ja pelkäsin jossain vaiheessa lentäväni nurin, kun jalkani eivät ihan hirveän paljoa maanpintaa ehdi koskettamaan tuollaisen ~40kg painavan möhkön vetäessä kunnolla. :D Vaan kyllä tätä lajia olisi aikomus jatkaa, kunhan saamme omat vetokamat hommattua - kunnolla toki vasta koiran luustokuvien jälkeen.
Kuvan on kuvannut Outi Toni
Viime viikonloppuna Julia tulikin meille yöksi Rinan kanssa. Rölli ei valitettavasti tullut Rinan kanssa ollenkaan toimeen ja suhtautui Juliaankin aluksi hyvin epäluuloisesti - lopulta Julia taisi kuitenkin olla ihan ok, kun kävimme kolmistaan pikkulenkin kävelemässä. Velmu kyllä piti Rinasta kovin ja Velmusta oli ilmeisen kivaakin juosta Rinan kanssa, kun kerrankin pysyi jonkun menossa mukana. Riisenin menossa se ei ihan pysy mukana, mutta keskari näytti olevan juuri sopivan reipas kaveri!
Suohirviö viilentymässä suossa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti