Pikkuharmaa

Ei ole pikkumustaa, kun on ainoastaan pikkuharmaa ja suurimusta. Pikkuharmaa on viime aikoina joutunut kameran eteen vähän aiempaa useammin ja syy piilee uudessa objektiivissa: vihdoinkin parin vuoden mietinnän jälkeen ostin itselleni lyhyemmän polttovälin lasin. Kameralaukussani majailee nykyisin 70-200mm ja 85mm lisäksi siis 24mm f1.4, joka on kyllä todettu juuri sellaiseksi lasiksi, jota olen kaivannut kameralaukkuni sisältöä täydentämään. Seuraavaksi sitten varmaan päivityslistalle joutuu runko, sillä nykyisen suljin on räpsähtänyt jo miltei 85 000 kertaa, joten voi olla, ettei sen elämänkaari enää pitkään jatku. Tämän harrastuksen hinnoilla kyllä miettii, että olisi kannattanut ehkä kuluttaa nämäkin vuodet ihmisten kuvaamiseen ja tehdä kesäisin tiliä häitä kuvaamalla. :D 

Mutta eipä meidän elämäämme tosiaan hirveästi mitään kuulu. Töitä ja koulua ja koiria sen mukaan, miten ehtii. Olemme viihtyneet erinomaisesti uudessa asuinpaikassamme ja on ihanaa, kun kotiovelta pääsee suoraan metsään. Velmu on jatkanut agilityharrastusta ja piru vie, siitä tulee nopea (kunhan löydän jostain riittävästi aikaa sen kouluttamiseen useammin kuin kerran viikossa ohjatuissa). Röllin kanssakin olisi kiva harrastaa jotakin, mutta työaikojeni vaihdellessa hyvin laajasti, on vaikeaa sitoutua mihinkään "ole täällä tiettynä päivänä ja kellonaikana viikossa"-harrastukseen, kun välillä on joutunut skippaamaan Velmunkin treenit. Mutta tässä kevään aikana aikomuksenamme olisi alkaa käymään säännöllisemmin tuolla muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla hallilla, jolloin Röllikin pääsisi treenaamaan. Ja toki koittava kesä avaa paljon mahdollisuuksia treenata ulkonakin. Tällä hetkellä joka paikassa on ainakin niin liukasta, että meinaan lentää nurin nastakengilläkin. :D