Sen lisäksi, että vakaasti olen päättänyt Santun olevan valmis voittajaan joulukuussa, saimme agilityn saralta eilen hieman tähdellisempää treenisuunnitelmaa, kun kävimme toista kertaa Jennan treeneissä. Mitään suurempaa ongelmaa ei ollut, mutta ohjaajan pitäisi enemmän vielä oppia miettimään linjoja koiran kannalta ja myös ehkä muistaa kiemurainen rata. Santtu kyllä osaa ja tekee, vaikka se ei olekaan yhtä nopea kuin moni muu. Olenkin melko varma, että Santtu on melko "nollavarma" koira joskus hamassa tulevaisuudessa, jahka minä vain osaan sitä ohjata.
Talven tulemme painimaan toivottavasti onnistunein tuloksin juoksukontaktien kimpussa. Olin jo itse miettinyt tätä jonkin aikaa vakavissani, mutta pieni "en tiedä" siinsi kuitenkin mielessäni. Jenna kuitenkin sanoi, että ehdottomasti juoksukontaktit Santulle. Sen nykyinen suoritustapa yksinkertaisesti vie liikaa aikaa, minkä olen toki aiemmin itsekin jo tiedostanut. Vaikka tässä kahden vuoden aikana on koitettu ties mitä keinoja, ei Santtua yksinkertaisesti saa juoksemaan alas asti, jos sillä on pieninkään aikomus pysähtyä. Puolessa välin kontaktiestettä hidastaminen on äärimmäisen hidasta ja katkaisee aina koko radankin jollain tavalla meidän kohdallamme,
Tosin aiemmalla kokemuksella sanon, että ennen kuin minulle tulee suoranainen treeniraivo, ei tavoite täyty. Treeniraivo tarkoittaa sitä, että on käsittämätön pakko lähteä treenaamaan vielä illalla kymmenen jälkeen, kun vihdoinkin raahautuu puolikuolleena kotiin. Silloin ei oikeastaan edes halua treenata, mutta jostain takaraivosta kumpuaa suoranainen palo. Juuri nyt minulla ei ole moista paloa minkään harrastuksen kanssa ja luultavasti moinen tulee sitten, kun rämmitään polveen asti hangessa tai jotakin. :D Se jää nähtäväksi. Juuri tämän palon puuttumisen vuoksi en ole kovin varmoin mielin tekemässä koirasta joulukuuhun mennessä voittajavalmistakaan, mutta eihän meillä mitään kiirettä ole. Treenataan sitten, kun siltä tuntuu.
Santtu poseeraamassa uuden pantansa kanssa - koska tämä oli jo tuloillaan, ei viime viikonlopun näyttelyistä tarttunut tuliaisia. Olen jo ajat sitten lopettanut laskemisen, mitä tulee Santun pantojen lukumäärään. Ei niitä muilla olekaan jokaiselle viikon- ja kuukaudenpäivälle omaansa. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti