Perjantaina meillä oli pitkästä aikaa aikaa kunnollisiin treeneihin Santun kanssa. Oli kuitenkin yllättävän vaikeaa yrittää suunnitella mitään järkevää treenisisältöä, kun treenamatta oli tullut oltua niin pitkä aika jälleen. Säännöllisyyden myötä yleensä treenien suunnittelu on helppoa ja treenaamaan on kova hinkukin. Kai tekeminen ja tekemisestä puhuminen lisää halua myös tehdä itse asiaa.
Vaikka oli jokseenkin vaikeaa ja takkuisen tuntuista lähteä treenaamaan rutiinin puuttuessa, saimme jokseenkin järkevän treenisisällön koottua. Ruutua teimme vähän joka liikkeiden lomassa ja Santtu löysi sen hyvin ensimmäisellä kerrallakin. Ohjatun noudon kanssa meillä oli ongelmia väärän kapulan lukitsemisen kanssa, kun jostain syystä Santtu olisi halunnut hakea vain vasenta kapulaa. Tätä saimmekin työstää melko kauan ja erottelutreenejä tarvitaan selkeästi vielä paljon lisää.
Teimme myös kaukoja. Santtu oli turhan korkeassa vireessä (kyllä, Hörökorva oli kuin mikäkin tättähäärä, joka sähisi intoa!) ja tarjosi kaikkea ennen kuin ehdin mitään käskyttämään. Saimme kuitenkin oikein hyvän istu-maahan-seiso-istu-sarjan lopulta tehtyä. Kaukot alkavat olemaan mielestäni todella hyvällä mallilla, mutta niitähän me olemmekin hinkanneet eniten. Seuruutakin tuli työstettyä ja Santtu teki todella kivassa vireessä! Peruutusten kanssa kyllä on vielä työstettävää paljon, sillä ensimmäisenä Santtu tarjoaa perusasennossa takaperin pomppimista. Peruuttamista ylhäällä pitää vielä vahvistaa rutkasti.
Tutumpiakin liikkeitä teimme. Nouto oli erinomainen ja Santtu palautti kapulan yhtä nopeasti kuin hakikin. Luoksaria teimme vuoroin pysäytyksellä ja vuoroin ilman. Ensimmäinen pysähdys oli melko huono liian kovasta vauhdista johtuen, mutta loput olivat parempia. Hieman liukumista oli kaikissa kuitenkin havaittavissa. Pysähtyminen kuitenkin on edelleen muistissa Santulla hyvin, joten uskon, ettei tämän korjaamiseen tarvita paljoa treenikertoja ja ennemmin minun pitääkin muistaa, etten tee liikaa pysähdyksiä, koska Santtu ennakoi helposti.
Täytyy toivoa, että saisin jatkossa treenaamisen mahdutettua normaaliin arkiviikkoomme paremmin. Se vain tahtoo yleensä olla valintatilanne pitkän lenkin tai treenien välillä, mutta ehkei lenkin lyhentäminen esimerkiksi kerran tai kahdestikaan viikossa olisi vielä haitaksi. Näillä treenimäärillä on kuitenkaan turha odottaa, että treenaaminen olisi muuta kuin iloista hömppäilyä. Vahvojen ja muistissa olevien liikkeiden ylläpitämiseen se sopii, mutta uusien tai hiottavien asioiden kanssa se ei ole toimiva ratkaisu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti