Eilen saimme lenkkeillä ihanassa säässä poikien kanssa - lenkki toki oli pituutensa puolesta mitoitettu Oton jaksamisen mukaan. Muistin kuitenkin taas, kuinka erilaista kahden kanssa on lenkkeillä ja kuinka metsässä on heti kivempaa. Yksin Santtu vain tallustelee rauhalliseen tahtiin edelläni ja silloin tällöin säntäilee jonkun hajun perään tai kirmaa minun perääni, mutta Oton kanssa se on paljon aktiivisempi. Pieneen painimatsiinkin Otto intoutui pitkästä aikaa Santun kanssa. Päivä oli siis varsin hyvä Otollekin ja onkin harmi, ettei näitä ole liiaksi. Pitäisi vain yrittää elää päivä kerrallaan ja olla murehtimatta tulevaa.
Ihania kuvia jälleen :) Ihanaa myös, että Ottokin välillä innostuu juoksentelemaan, selvästi aurinko ja metsä piristävät senkin mieltä.
VastaaPoistaOlisi muuten kiva saada pitkästä aikaan pidempääkin postausta. Esim. videota Santun aksailusta tai tokoilusta.
Kiitos kommentistasi! Täytyy yrittää saada joskus videota, kun treenipostauksia en ole pahemmin viitsinyt kirjoitella ilman asianmukaista materiaalia.
PoistaOi ei miten ihana tuo neljäs kuva, missä kaverukset kulkee vieretysten! Siis aivan kertakaikkisen suloinen! ♥
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista