9. Haaste

Sain haasteen Koda the Pallokala-blogista, kiitos! Jätän taas itse laittamatta haasteen eteenpäin, koska en keksi kysymyksiä, enkä seuraa kovin montaa koirablogia. 

1. Miten valitsit koirasi?

Santtu oli kahden mieluisimman joukossa pentueesta ja kun toinen näistä oli varattu, oli valinta helppo. 

2. Kuinka usein harjaat/trimmaat koirasi?

Harjaan Santun yleensä joka päivä. Poikkeuksena märät kelit, jolloin suosiolla pesen tassukarvat parin päivän välein ja lotraan hoitoaineella ennen harjausta. Kynnet leikkaan, kun näyttää olevan tarve. 

3. Luettele koirasi/koiriesi 3 huonoa puolta.

Hmm... En oikeasti keksi mitään. 

4. Mitä käskyjä koirasi osaa? Mitkä ovat mielestäsi 2 hauskinta? Selitä ne.

Santtu osaa ihan peruskäskyjä: istu, maahan, odota, seuraa, seiso, jne. Mitään hauskaa emme toistaiseksi ole opetelleet.

5. Kerro koirahistoriasi.

Ollessani ihan pieni, meillä oli ?sekarotuinen? koira Muru. Murusta en kuitenkaan edes muista mitään, joten sitä ei oikein voi laskea. Koirahistoriani onkin nähtävillä tästä blogista - Sini on ollut meillä siitä lähtien, kun olin ensimmäisellä luokalla ja se on ensimmäinen koira, jonka hoitoon olen osallistunut. 

6. Mitä ruokaa koirasi syö? Kuinka paljon ja kuinka usein?

Santtu syö Bozita Roburia 1,5dl-2dl kahdesti päivässä. 

7. Paras piirre koirassasi/koirissasi?

Luonne! 

8. Käytkö jossain kisoissa koirasi kanssa? Jos käyt niin missä ja kuinka usein? Oletteko sijoittuneet?

En käy. 

9. Kerro päivän kulku koirasi/koiriesi silmin.

Santun silmin: Aamulla herättyäni olin jo suuntaamassa keittiöön, kun omistajani kutsui minua ulko-ovelta unenpöpperöisenä. Lähdimme käymään ulkona ja minulle oli taas suuri ihmetyksen aihe, kun en saanutkaan kulkea vapaana, kuten eilen illalla. Kun tulimme sisälle, otin pienen painierän Orson kanssa ja olen aivan varma, että Eerika huokaisi ja pyöräytti silmiään. Sitten olikin jo aika suunnata keittiöön syömään! 

Ruuan jälkeen kävin lyhyellä hihnalenkillä ja iltapäivällä suuntasimme vihdoinkin metsään! Pääsin jopa ihkauusiin maisemiin kulkemaan. Tosin omistajani eksyi jälleen, vaikka minä olin sitä mieltä alunperinkin, että meidän piti valita risteyksestä se toinen metsätie, eikä sitä, jolle me lähdimme. Ja hänellä sentään oli karttaohjelma kännykästä auki. En todellakaan ole talon ainut blondi... Kun palasimme kotiin, otin taas painimatsia Oton kanssa. Kohta olen lähdössä vielä iltalenkille ja sitten iltapalalle. Iltapalan jälkeen käymme vielä myöhään lenkin ja pääsen taas riehumaan Oton kanssa.