Blogi Velmu Unto Muut koirat Rölli † Santtu † Sini † Ruudun takana Kalenteri

Koira + juokseminen

12.6.2015

Monesti kertoessani juoksevani, minulta kysytään, juoksevatko koirat myös tai oikeastaan oletetaan, että ne eivät varmaankaan juokse samoilla lenkeillä. Toisaalta eihän Otto juoksekaan enää ja Röllikin pääsee vasta puolentoista vuoden ikäisenä aloittelemaan hommaa. En kuitenkaan juokse mitään puolimaratoneja, vaan lenkit pysyttelevät yleensä kympin molemmin puolin. Silti Santulta on mennyt kevyesti yli kuudentoista kilometrin lenkki kanssani ja se olisi lähtenyt hetken päästä ulos uudestaan. Luulisin, että terve koira jaksaa aina kaksijalkaista enemmän, mikäli sen kunto on kohdillaan vaadittuun suoritukseen.  

Mielestäni koiran kanssa juoksemisessa oleellisinta on se, että yhtä lailla koiran kunto on hiljalleen rakennettu hommaan - ei se yhtäkkiä lähde repäisemään samoja lenkkejä kipeytymättä. Santtu esimerkiksi on siinä onnellisessa asemassa, että olen aloittanut sen kanssa juoksemisen - matkaa ja vauhtia on hiljalleen kasvatettu ja koira on päässyt kaikessa rauhassa kehittymään kanssani. 

Röllin kanssa tilanne tulee olemaan hyvin toisenlainen - juoksen itse jo kohtuullisia matkoja ja vauhteja, mutta sen kanssa minun on maltettava tehdä pohjatyöt huolella. Tämän lisäksi olen haaveillut sen kanssa canicrossin harrastamisesta, ja vetäminen tulee olemaan koiralle vielä rankempaa kuin löysällä hihnalla tai vapaana juokseminen. Mikään kiirehän meillä ei tietenkään ole ja mielestäni tässäkin harrastuksessa koira on kuvautettava ennen sen suurempia tekemisiä. Ei D-lonkkainen tai selkävikainen koira ole juoksukaverikaan. 

Pyrin myös huomioimaan lenkeillä pohjat, joilla liikumme, sekä tietenkin lämpötilat ja muut olosuhteet. Esimerkiksi Santulle hyvät lämpötilat juosta ovat alle viittätoista astetta - silloin se jaksaa hyvin koko lenkin edelläni. Pyrinkin seuraamaan koiraa ja mikäli näyttää siltä, että se ei yksinkertaisesti jaksa juosta syystä tai toisesta, tingin omasta lenkistäni ja kävelemme. Santunkin kun tiedän olevan erittäin herkkä siinä mielessä lämmölle, että se vie heti koirasta kaikki ylimääräiset mehut. 

Santun kanssa olen jokseenkin tarkka myös siitä, millaisilla alustoilla se juoksee. Koira ei pahemmin arvosta hihnalenkkeilyä ja en usko, että pidemmän päälle asfaltti muutenkaan on hyvä juoksupohja, joten pyrin valitsemaan reitit siten, että suurin osa lenkistä olisi vapaana juoksemista ja metsässä joustavilla pohjilla. Santussa huomaa selkeän eron, kun sen päästää irti hihnastaan: hihnassa se saattaa olla hyvinkin haluton, mutta päästessään irti ampaisee edelleni. Ja onhan vapaana juokseminen paljon vähemmän kuluttavaakin koiralle kuin hihnassa koko ajan miltei samaa vauhtia kipittäminen. Vapaana koira saa paremmin säädellä itse etenemistään, pysähdellä haistelemaan ja spurttailla kiinni. En ihmettele ollenkaan, miksi se on koirastakin mielenkiintoisempaa.

Juoksemisessa pyrin huomioimaan myös treenipäivät - en mielelläni sijoita agilityä ja juoksulenkkiä peräkkäisille päiville, koska molemmista on hyvä antaa koiralle palautumisaikaa. Jos treenataan useammin, niin sitten juostaan harvemmin ja sama toimii kyllä toisinpäinkin.

Juostessa ei todellakaan aina voi tai tarvitse näyttää nätiltä - olemme Santun kanssa malliesimerkki siitä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti