Mahdoton yhtälö

Kun talosta löytyy kolme koiraa, kuulostaa melko uskomattomalta, että ei löydy yhtään kaveria treeneihin tai juoksulenkeille mukaan. Niin se vain on Santun sairastellessa, eikä sille oikein mitään mahda. Kahdessa nuoressa koirassa on kyllä puolensa, mikäli molemmat ovat treenikuntoisia, sillä vaikka toinen olisi kipeänä, niin toisen kanssa pääsee treenaamaan. Etenkin Santun kohdalla kyse on lähinnä ohjaajan puuttuvista rutiineista, eikä enää niinkään koiran osaamisesta - tähän toinen, hieman paremmin toistoja kestävä tapaus olisi nappi lisä, jolloin ohjaajakin pääsisi treenaamaan, eikä vain höntsäilemään.

Mitä höntsäilyyn tulee, niin sitä harjoitettiin eilen koko poppoon voimin, kun koko kolmikko pakattiin autoon ja suuntasimme kohti seuran kenttää. Mitään vakavasti otettavaahan urheilua ei ollut tämän porukan voimin luvassa (no sitä ei kyllä ole ollut ikinä), vaan Oton pidemmän hyvän jakson innoittamana ajattelin, että se voisi vähän hömppäillä jotain kevyttä ja Rölli pääsisi leikkimään kentälle. Santtu toki tuli matkaan mukaan Oton lämmittely- ja jäähdyttelylenkille, mutta harrastamaan se ei pääse ennen kuin selviää, mikä sitä vaivaa.

 

Otosta oli ihanaaa päästä touhuamaan pitkästä aikaa, vaikka ihan vain muutaman hypyn otimmekin. Pikku sammakko loikki menemään miltei samaan malliin kuin parhaimpina päivinään, mutta valitettavasti päivän rasitus näkyi kotona illan mittaan ja taitavat nämä hyvin satunnaiset höntsäilytkin jäädä pois ohjelmistosta - edellisen kerran on hömppäilty muistaakseni marraskuun puolenvälin paikkeilla. Ei vain mahda mitään, jos Oton vointi ei sitä salli. Ihmisen tehtävä on kuitenkin asettaa koiralle rajat sen hyvinvoinnin takaamiseksi. Ihan pumpuliin en haluaisi lähteä Ottoa käärimään, enkä haluaisi rajata kaikkea kivaa pois sen elämästä, mutta näköjään täytyy elellä hyvin hissuksiin hyvinäkin aikoina, ettei ainakaan itse käännä koiran vointia laskuun.

Rölli leikki vieraassa paikassa vähän ujosti, kun ympärillä oli niin paljon kaikkea muuta pennun mielenkiintoa vaativaa. Eiköhän leikki lähde ulkonakin kuitenkin kulkemaan, kunhan vain leikimme ahkerasti erilaisissa paikoissa. Omistaja ainakin sai nuortua muutaman vuoden, kun pomppi menemään pitkin kenttää mahdollisimman mielenkiintoisena ilmestyksenä. Pentu on mainio tekosyy tuoda itsestään todellinen leikkisämpi puoli esiin. ;) Leikin ohella harjoittelimme hieman perusasentoa ja odottamista. Rölli on kyllä niin mainio kaveri, sillä se tekee kaiken jotenkin niin tosissaan - tärkeänoloista ilmettä oikealla olevassa pikkukuvassa ei vain voi ohittaa. 

Röllin leikkituokion jälkeen suuntasimme koko poppoon voimin läheiselle kalliolle, jossa viivyimmekin tovin. Otto intoutui kalliolla jopa leikkimään pennun kanssa. Ihmetykseni heräsi jo siinä vaiheessa, kun musta minikiituri nappasi lelun suuhunsa ja lähti takaa-ajettavaksi. Ottohan ei juuri koskaan leiki leluilla ja nyt se retuutti innolla Santun kanssa keppejä ja pennun kanssa lelua.