Tiistaina lähdimme Röllin kanssa pentumätsäriin Klaukkalaan. Kyseessä oli siis Röllin kolmannet mätsärit ja samalla viimeiset ennen Porvoon näyttelyä, kun muihin lähiseudulla oleviin emme ennen sitä pääse harjoittelemaan. Tämän mätsärin jälkeen olemme kuitenkin lähdössä ihan luottavaisin mielin kohti virallista näyttelyä.
Ilokseni Rölli oli jo paljon malttavaisempi kokonaisuudessaan tällä kolmannella kerralla. Se ei riekkunut enää kovin paljoa ja jossain vaiheessa kävi tyynenä vain makoilemaan ja otti rennosti. Toki nopea rauhoittuminen on suhteellista - ennen tätä Rölli oli nähnyt vaikka mitä kiinnostavaa ja olisi halunnut leikkimään vähän kaikkien kanssa. Ilmoittautumispisteessä koira meinasi itse varmistaa ilmoittautumisensa, kun läsäytti etutassunsa pöydälle. :D
Kehässä Rölli esiintyi todella hyvin! Minähän en sitä oikeastaan ole opettanut mitenkään seisomaan esimerkiksi käskystä, mutta oppiminen on tapahtunut ihan mätsärikäyntien ohessa. Tuomarista Rölli ei kyllä edelleenkään pitänyt, mutta antoi kiltisti katsoa hampaansa ja sieti muunkin käsittelyn. Kerran koira löi pyllyn maahan, mutta muutoin se pysyi ylhäällä hyvin. Harmiksemme kehä oli kovin pieni, eikä siinä mahtunut kunnolla liikkumaan (ison koiran kanssa tuntui siltä, että koko parivaljakko kaatuu kohta sisälle), mutta Rölli ravasikin ihan nätisti. Tuomarin oli kovin vaikea päättää nauhojen väriä, mutta lopulta saimme punaisen.
Olin melko varma, että punaisten kehässä emme sijoitu, mutta koira koiralta tuomari karsi muita pois ja lopulta jäimme viiden parhaan joukkoon. Kun tuomarin piti pudottaa vielä yksi pois, olin ihan varma, että me putoamme, mutta jäimmekin neljän parhaan joukkoon. Melko pian jäljellä olikin enää kaksi parasta ja tässä vaiheessa hihnanpään jännitys ilmeisesti alkoi tarttumaan koiraan ja laitoimme homman ranttaliksi, kun Rölli lähti repimään näyttelyhihnaansa, esittäjän numerolappua ja niin edelleen. Esittäjän vyökin jäi koiran hampaisiin... Tuomari kuitenkin sijoitti meidän ensimmäisiksi, mikä tiesi pääsyä BIS-kehään.
Isossa kehässä tuli mukavasti vielä treenattua näyttelyissä toimimista, kun pienten pentujen tuomarina toiminut tuli kopeloimaan koirat ja liikutimme niitä. Tällä kertaa Rölli pysyi hyvin kaikilla neljällä jalallaan, kun sitä tutkittiin ja näytti jälleen hampaansa hyvin. Esiintyminen kyllä sujui melko lailla nakki nenän edessä vieden ja hetken herpaannuksen myötä taistelimme jälleen näyttelyhihnasta. :D Tämä sinetöikin sijoituksemme. ja olimme ranttaliksi laittamisen myötä "vain" sijalla BIS4! Pitäähän sitä jotain hupia aina olla ja hihnanpään olisi tehnyt mieli vain kehua koiraa, kun se niin pätevästi taisteli. ;)
Onnea komistukselle!
VastaaPoista